Ylävirrasta lähdettäessä Patakuoppa oli korkealla vedellä (tulvalla) minulle todella mieluisa soutupaikka. Loppukesästä soudin joen toisella puolella, Sumpunkosteenpäädyssä, joka oli mitä mainioin kojamopaikka.
Kuusiniemenväylällä on sydämessäni aivan erityinen sija. Olen saanut lukuisia isoja kojamoita väylän alapäästä, nimenomaan aivan Suomen rannan läheltä. Paikasta tekee erinomaisen sen monipuolisuus. Kalastus on mahdollista kaikilla vedenkorkeuksilla ennätystulvasta aina matalan veden olosuhteisiin.
Patokosteensuvanto on erinomainen lohipaikka, vaikka sitä ei nykyään kovin moni souda. Suvanto on parhaimmillaan matalan veden aikana.
Paddasuvanto on pieni, mutta herkullinen soutupaikka, josta lohen tavoittaa helposti. Korkealla vedellä suvannon Suomen ranta eli Paddakaava on maanmainio tinttipaikka. Varsinainen suvanto on sitä parempi, mitä alempana vesi on.
Kuoppilassuvannossa olen saanut kokea monta unohtumatonta lohiyötä. Suvanto on mukavan vaihteleva ja sopivan lyhyt. Huonona puolena on monesti pitkä odotusaika. Korkealla vedellä Suomen ranta eli Kuoppilaskaava on erinomainen tinttipaikka.
Kranuliittikuoppa ja Perhomestarinmonttu ovat minun ”lohikellarini”, joista tintin ja lohijalan saa kohtalaisen helposti. Perhomestarinmontusta on mahdollista saada myös kunnon lohi.
Kotisuvantoni Osma on Tenon parhaimpia lohisuvantoja, mutta valitettavasti toisinaan ruuhkainen. Osma on parhaimmillaan, kun Matinkiveä näkyy vähintään 80 cm. Suvannon alapuolinen Osmannuora ja Norjanväylä ovat hyviä nousulohen paikkoja.
Vitoslompolossa soudan perinteisestä soutulinjasta poiketen lähes aina enemmän Suomen puoleista vesialuetta.
Hannunväylä on erinomainen lohipaikka -aina soutamisen arvoinen. Hannunväylä on oma, itsenäinen soutupaikkansa. Vitoslompolosta tulevien veneiden pitää siis kelata vieheet ylös, jos Alemman Vitosjoen suulla on joku odottamassa vuoroaan Hannunväylään.
Pientä Maaherranväylää ei kovin moni souda. Minulle se on ollut hyvä lohipaikka.
Kaava ja erityisesti sen alapäässä sijaitseva Saukkokuoppa ovat minulle todella mieluisaa soutualuetta. Saukkokuopasta olen saanut 25 vuoden aikana yli 60 kojamoa, joista suurin, 18 kg, kultakylkisellä Emmalla.
Saukkokuopasta soudan aina Suomen puolelle, Staalonkusiojan ja Äpäräpuron suulle. Purojen kohdalla on syvä rantakuoppa, josta voi tintin lisäksi saada kunnon lohenkin. Paikka kuuluu Kaavan soutuun. Nollamin lähtöpaikka sijaitsee Piippukiven yläpuolella. Nollamin soutajilla on paha tapa hilata lähtöpaikka pikkuhiljaa ylöspäin.
Aittikosken Gánedappal on sopivalla vedenkorkeudella hyvä paikka nousulohen tavoittamiseen ja mukavan virtaava soudettava.
Nuoruusvuosien lohensoudun opit sain aikanaan Aittisuvannossa. Varsinaisesta suvannosta en enää juurikaan pidä sen hitauden vuoksi, mutta Aittikosken alusta ja Keinusväylä ovat minulle mieluisia soutuvesiä.
Aittisuvannon alapuolinen Tiirasalmi ja Norjanväylä ovat myös minulle mieluisia soutupaikkoja. Norjanväylää ei kovin moni edes souda, vaikka se on maanmainio tinttiväylä.
Kiivaimman lohisesongin aikana en jonottanut parhailla paikoilla, vaan etsin mieluummin vaikka huonompana pidetyn paikan, jossa ei tarvinnut jonottaa.
Tero Ronkainen 9.9.2018