wanhan osman

päiväkirja

Sulat maat, virtaavat vedet

sunnuntai 18.11.2018 klo 23.30

​

​

Näkymä rantatörmällä on hyvin toisenlainen kuin vuosi sitten. Jokilaakso on täysin lumeton ja Teno virtaa vapaana. Maisema on syksyisen alaston. Piha ja pihatiet ovat vieläkin jäässä., vaikka suvikeliä on ollut viimeisen viikon aikana runsaasti. Liikkuminen on erinomaisen hankalaa ja riskialtista. Eilen iltayöstä töistä kotiin ajellessani lämpötila oli vielä pari astetta plussan puolella, mutta tänä aamuna mittari näytti -4. Lämpötila pysyi koko päivän pakkasen puolella. Radnukuopan tienvarsipahdan komeat jääpuikot ovat sulaneet lähes kokonaan. Leveästä jäätaiteesta on jäljellä enää pari pientä osaa.

​

Olin tänään monta tuntia rankasavotassa. Karsin ja keräsin pinoon syyskuun alussa kaatamieni koivujen runkoja. Vuosikymmenen aikana olen kaatanut kolmelta vierekkäiseltä rantatontilta jo noin 1400 koivua. Silti kyseessä on metsänhoidollinen ja esteettinen harvennushakkuu. Ylitiheän koivikon harventaminen on patviuttanut kasvamaan jätettyjä koivuja nopeasti. Pihasta on tullut puistomainen. Harvennushakkuita on tiedossa vielä tulevinakin vuosina. Näin myöhäiseen ajankohtaan puiden keräämistä ei silti kannattane jättää. Useimpina vuosina puita pitäisi kaivaa esille lumipeitteen alta.

​

Norjan gaissat ovat vitivalkoisia. Kontrasti niiden ja jokilaakson välillä on mykistävän iso ja kaunis. Marraskuu on niin pitkällä, että talvinen keli voi olla ilonamme minä tahansa aamuna.

​

Syksyn aikana olen jutellut useiden norjalaisten kanssa Tenojoen kalastuksesta ja kalastussäännöstä. Suomen puolella on surutta käytetty hyväksi Kekkosen aikakaudella hyväksi havaittua kotiryssä -perinnettä. Norjalaisille on kerrottu neuvotteluissa ja muissa tapaamisissa täysin virheellistä tietoa mm. mökkiläisten oikeuksista. Norjalaisille on kerrottu ulkopaikkakuntalaisten mökkiläisten saavan kalastaa vapaasti ja ilmaiseksi lohta koko kauden ajan. Tällainen toiminta on häpeällistä. Jokaisen lukutaitoisen luulisi ymmärtävän, että mökkiläisillä ei ole mitään perusteettomia eikä erityisoikeuksia.

​

Monen utsjokisen pitäisi muuttaa täydellisesti suhtautumista mökkiläisiin. Viimeisen parin vuoden aikana esitetyistä puheenvuoroista, lehtihaastatteluista ja someväitteistä on syntynyt surullinen kuva monien paikallisten suhtautumisesta heihin.

​

Ulkopaikkakuntalaiset kiinteistön omistajat ovat Utsjoen kunnalle erittäin tärkeä, suuri ja merkittävä intressiryhmä. Mökkiläiset tuovat verotuloja, työtä ja toimeentuloa. Useimpien yrittäjien toimeentulo muodostuu useista pienistä puroista. Monen pienen puron alkulähteiltä löytyy ulkopaikkakuntalainen lohenkalastaja ja hänen omistamansa mökki. Mökkiläiset käyttävät kiinteistöjensä hoitoon, huoltoon, rakentamiseen ja korjaamiseen paikallisia palveluita. He tuovat omia vieraitaan, käyttävät kauppa- ja ravintolapalveluita. Monen mökkiläisen kesävieraat majoittuvat naapurissa olevan matkailuyrittäjän hoivassa ja käyttävät paikallisia opas- ja soutupalveluita. Ilman mökkiläisiä monen yrittäjän toimeentulo olisi rajallisempaa.

Lämmin marraskuu

sunnuntai 11.11.2018 klo 22.10

​

Sää on ollut koko viikon ajankohtaan nähden lämmin. Lämpömittari kohosi tänään +4 asteeseen. Tiet ovat jo lähes sulana, mutta pihat ovat kaljamalla. Ajokeli on ollut viime päivinä haastava.

​

Teno virtaa vielä pääosin sulana. Rannat ovat jäässä, mutta väylä on auki. Osa alajuoksun suvannoista on ollut jo jäässä, mutta lämpöaalto on sulattanut jäätä. Lunta on enää vain malliksi.

​

Luonnonvarakeskus järjestää yhteistyötahoineen Tutkimusta ja paikallista tietoa Tenon lohesta esitelmä- ja keskustelutilaisuudet sekä Utsjoella että Karigasniemellä. Utsjoen tilaisuus on valtuustosalissa maanantaina 26.11.2018 klo15-19. Karigasniemellä tilaisuus on kylatalo Sáivussa tiistaina 27.11.2018 klo 12-16.

​

Tilaisuuksissa esitellään vahvasti paikalliseen tietoon perustuneen ISAMA -hankkeen tuloksia sekä keskustellaan Tenon lohiasioiden hallinnasta, päätöksenteosta ja näiden kehittämistarpeista. Lisäksi esitellään suomalais-norjalaisen seuranta- ja tutkimusryhmän työtä. Lohikantoihin, seurantoihin ja kantojen tilaan liittyvät keskustelut ja tiedonvaihto ovat myös ohjelmassa. Paikalla ovat Joni Saijets / Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti, Craig Primmer / Helsingin yliopisto, Jaakko Erkinaro, Panu Orell ja Juha Hiedanpää / Luke. Lisätietoja antaa Joni Saijets (joni.saijets@oulu.fi, 0409628929). Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, kahvitarjoilu.

Pilkkikausi on alkanut

sunnuntai 28.10.2018 klo 9.30

​

Kelloja on siirretty onnistuneesti talviaikaan. Ajoitus osui tällä kertaa kohtalaisen hyvin. Maisema on talvisen valkoinen ja Tenon rannat ovat jäässä. Väylässä virtaa runsaasti jäälauttoja. Lammet ja pienet järvet ovat jäässä. Eilisen päivän aikana satoi lunta aamusta varhain ja illalla. Lumipeitteen paksuus on vasta pari senttiä. Pakkasta oli aamulla -7 astetta.

​

Joillakin tunturijärvillä pääsee jo pilkille. Jään paksuus vaihtelee lyhyelläkin matkalla paljon, joten jäälle mentäessä on koko ajan kokeiltava ja mitattava jään vahvuutta. Paksuimmillaan jäätä on noin kymmenen senttiä.

​

Alkutalven kirkas, ohut jää tarjoaa raudunpilkkijälle uskomattoman hienoja elämyksiä. Kirkkaassa vedessä kalat näkyvät hyvin. Raudut ja taimenet löytyvät usein matalista rantavesistä, mikä edesauttaa näköhavaintojen saamista. Raudun ja taimenen erilaista käyttäytymistä on helppo seurata. Taimen iskee syöttiin kiinni useimmiten kertarysäyksellä. Rautu pyörii pilkin ja syötin ympärillä, näykkii sitä ja ottaa varovasti tai ui hiljaa etäämmälle.

Valokuvia Nuorgamista

sunnuntai 21.10.2018 klo 12.50

​

Berliinissä juhlistettiin perjantaina nuorgamilaisen Lada Suomenrinteen valokuvanäyttelyn avajaisia. Berliinissä valokuvausta opiskelevan Ladan valokuvat ovat osa kahdentoista valokuvaajan kansainvälistä False Front -näyttelyä, joka on tämän viikonlopun GlogauAIR:ssa. Avajaisissa oli hyvä edustus myös Utsjoelta ja Ivalosta.

​

Paikallissää Utsjoella on ollut viikon hyvin vaihteleva. Lämpötila on vaihdellut nollan molemmin puolin. Ajokelit ovat olleet enimmäkseen kesäiset, mutta  tie on ollut ajoittain jäinen. Luonto elää hiljaista talveen valmistautumisen aikaa.

​

Kalastuksen suhteen elämme rospuuttokautta. Erämiehet keskittyvät jahtimailla hirvien ja riekkojen pyytämiseen.

Lada Suomenrinne (oikealla) ja Mirella Ronkainen juhlistivat Ladan valokuvanäyttelyn avajaisia perjantaina GlobauAIRissa Berliinissä.

Luonnon jäätaidetta

lauantai 13.10.2018 klo 08.20

​

Lokakuisen päivän kalpea valo,

harmaat tunturit ja

Teno, hiljainen virta.

Istuin Tenon törmällä,

kotinuoran rannalla.

​

Vahva virta ritiseviä jäälauttoja

kaukaa toi, kauas vei.

Sopuisasti lautat virralla meni,

ritinä vain rinnoissa eli.

​

Jäälautat ritisevät

kuin ihmiset kitisevät

harmaalla elonvirralla

huomiseen juoksi.

​

Sopuisasti eli lautta moni,

vieressä toinen samanmoinen meni.

Kaunista oli jäälauttojen virta.

Ihminen kanssa toisen samanmoisen,

kaunista on silloin elon meri

​

​

Lokakuiset pakkasyöt luovat luontoon sykähdyttävän upeita taideteoksia. Viimeisen viikon aikana Teno on ollut päivästä toiseen taiteellisen kaunis. Pakkasaamuina joen pinta on ollut pienten jäälauttojen kulkuväylä. Lämpiminä päivinä jäälautat katoavat. Rannoilla oli eilen jo parhaimmillaan parin sentin paksuinen jää. Pienet lammet ovat jo tukevasti jäässä.

​

Pidin eilen vapaapäivän. Kiertelin ja kävelin kameran kanssa lähimaisemia ja hieman kauempana. Erityisen paljon kaunista luonnon jäätaidetta löytyy pienten purojen ja jokien luota. Asvaltilta ei välttämättä tarvitse kävellä mihinkään, sillä kalliopahtojen jyrkänteet ovat väärällään toinen toistaan kauniimpia jääpuikkoja. Rinteiltä alas valuva vesi jäätyy muodostaen ihmeellisiä ja eriskummallisia jäämuodostelmia.

​

Auringon valoa on vielä kohtalaisen pitkä päivä.  Kaamosta kohti kuljettaessa päivä lyhenee kiihtyvää vauhtia. Päivä on jo nyt sen verran lyhyt, että työmatkan joutuu ajamaan aamuin illoin pimeässä. Jokilaakson tiet olivat viikolla useimpina aamuina jäässä. Hirviä on niin paljon, että ajovauhti on sopeutettava niiden mukaiseksi. Parhaana päivänä näin työmatkalla 11 hirveä.

​

Lohi ja lohenkalastus Tenon vesistössä -konferenssi järjestetään Karasjoella 13.-14. marraskuuta. Konferenssin ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät www.joddu.no

Ohjelma löytyy myös suomeksi.

Revontulia ja kuurankukkia

Perjantai 5.10.2018 klo 21.50

​

Talven merkit ovat leijuneet vahvoina viime päivien aikana. Viime viikon perjantain ja lauantain välisenä yönä ajellessani Karigasniemeltä kotiin muurarin 17 tuntisen "normi työpäivän" päätteeksi yhden aikaan yöllä sain ihailla kaunista luonnon näytelmää. Kuu loisti kirkkaana, tähtiä tuikki vieri vieressä ja kauniit revontulet loimusivat. Pakkasta oli jokilaaksossa paikoin -8 astetta. Karigasniemen Ailigastunturin lähellä oleva poroerotuspaikka verhoutui kauniin myöhäissyksyn tunnelmaan talven ensiloiston sävyissä.

​

Eilen lentopallosta kotiin ajellessani pysähdyin kaksi kertaa kuvaamaan upeita revontulia. Tänään saimme nauttia pienissä erissä lumisateen lumoavasta kauneudesta. Tanasta työpäivän jälkeen kotiin ajellessani sain ihailla valkoista maisemaa. Ensi viikolle sääennustus lupaa huomattavasti lämpimämpiä kelejä, joten ei se talvi vielä tule. 

​

Karasjoella järjestetään merkittävä lohen ja lohenkalastuksen ympärille rakentuva seminaari 13.-14. päivä marraskuuta. Päivitän seminaarin ohjelman lähipäivinä.

​

Tenon uuden kalastussäännön vaikutusten arviointi on erittäin haastavaa. Kaksi kalastuskautta voimassa ollut sääntö astui voimaan kiistatta liian myöhään. Lohikantojen tilaa ajatellen kalastusta, erityisesti pakkopyydyksillä eli verkoilla, olisi pitänyt rajoittaa jo huomattavasti aikaisemmin. Pakkopyydysten käytön verhoaminen paikallisen kulttuurin vaalimisen viittaan on häpeällistä ja turmiollista. 

​

Uuden säännön aikaiset kaksi ensimmäistä lohikesää ovat olleet olosuhteiltaan hyvin poikkeuksellisia. Vesi oli korkealla koko lohikesän 2017. Heinäkuu 2018 oli puolestaan poikkeuksellisen lämmin. Näiden kahden ääripään väliin mahtuu suurin osa lohikesistä. Ainoa viisas johtopäätös on se, että on odotettava useita vuosia ennen johtopäätösten ja muutosten tekemistä.

​

Paikalliseen elinkeinotoimintaan uusi sääntö on vaikuttanut monella tavalla. Ensireaktiot olivat voimakkaita. Talvella 2017 kiihkeimmät uuden säännön vastustajat puhuivat jopa nälkäkuolemista. He olivat osittain oikeassa. Nälänhätä ei poistunut maailmasta uuden säännön myötä, mutta Tenojokilaaksossa se on edelleen harvinainen suruviestin luoja. 

​

Uuden vastustajat ovat yleensä äänekkäämpiä kuin uuden ajan rakentajat, niin täälläkin.  Uusi sääntö oli monelle matkailuyrittäjälle se puuttunut kannustus kehittää omaa toimintaa ympärivuotiseksi. Myös kesäajan monipuolisempi hyödyntäminen ja muiden harrastajaryhmien huomioiminen ovat petraantuneet nopeasti. Hyvä, ystävällinen palvelu ja erityisesti sen tärkeys ovat nousseet parrasvaloihin.

​

Kokonaisuutta ajatellen Utsjoen matkailu tulee kehittymään lähitulevaisuudessa positiivisesti. Rakennemuutos on merkittävä eikä se johdu pelkästään Tenon uudesta kalastussäännöstä. Jokainen lohenkalastusta harrastava on nähnyt jo kauan kalastajien ikääntymisen. Yhä useampi Tenon kalastaja, erityisesti lohensoutaja, on eläkkeellä. Yhä useampi on halukas ostamaan palveluita myös luontoharrastuksissa. Mökin avaimen ja veneen rekisterinumeron antaminen asiakkaalle eivät enää riitä.

​

Syys- ja lokakuu ovat erityisen hyviä kuukausia vierailla Utsjoella. Lohikesän jälkeen täyteen loistoonsa puhkeava ruska ja sen jälkeinen mustavalkoisen maiseman koskettavan vahva ote etsivät vertaisiaan.  Tervetuloa nauttimaan luonnon mahtavista spektaakkeleista!

Tekniikkaa ja tumpelointia

Keskiviikko 5.9.2018 klo 21.40

​

Utsjoki oli maanantaina Suomen lämpimin paikkakunta. Lämpömittari kohosi paikoin +24 asteeseen. Keli muuttui yön aikana syksyisemmäksi. Luonto valmistautuu syksyn väriloistoon.

​

Tänään lämpötila oli koko päivän kymmenen asteen kieppeillä.  Taivas oli ajoittain pilvessä, mutta aurinkokin paistoi. Ruska ei ole vielä kunnolla alkanut, mutta kova tuuli on jo repinyt paljon lehtiä irti koivuista.

​

Viime viikkoina on joka tuutista toitotettu tulossa olevasta hienosta, värikylläisestä ruskasta. Kuivan, lämpimän kesän ansiosta media ja tutkijat odottavat sitä kuin lohimies uutta lohikesää. Ruskan väriloiston pohja luodaan jo kesän aikana, mutta lopullisen tulokseen värikkyys riippuu ennen kaikkea syyskuun keleistä. Mitä varhaisemmin saamme pakkasöitä, sitä värikkäämpi ruska tulee. Sateinen, kostea syksy vie aina parhaan terän ruskasta. Tällä hetkellä vaikuttaa vahvasti siltä, että ruskasta ei tule erityisen loistokasta. Iso osa lehdistä on jo varissut maahan.

​

Hirviä on runsaasti. Tänään Inarista kotiin ajellessani näin Utsjokivarressa kolmessa eri paikassa yhteensä seitsemän hirveä. Tiellä ajellessa pitää olla todella varovainen, niin paljon hirviä on liikkeellä.

​

Kauden kokonaiskuva oli kaksijakoinen. Lohikesä oli kohtalaisen hyvä, kun unohdamme heinäkuun. Elokuun ensimmäinen viikko oli lohikesän paras. Kirkkaita nousulohia oli elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana liikkeellä runsaasti. Omalta osaltani en enää jatkossa julkaise kesän kokonaissaalista aikaisempien vuosien palautteesta johtuen. Tahallisen väärin ymmärtämisen kulttuuri on levinnyt eduskunnasta someen ja jalkautunut jo Lapin lohijokien rannoille.

​

Kalastusmatkailijoiden lohisaalis jäi huonoksi. Suomen puolen kalastusluvilla kalastaneet saivat yhteensä 2151 kpl, 5 803 kg. Norjan puolen luvilla kalastaneiden saalis oli 5245 kpl ja 17 907 kg.

​

Tenon lohilaskurin ensimmäinen kesä sujui takkuillen. Laskuri toimi hyvin, mutta sen keräämä tieto välittyi malttamattomille lohestajille huomattavan hitaasti. Laskurin ohi jokeen nousi elokuun loppuun mennessä noin 36 000 kalaa.

​

Luossa.fi -sivuston päivitykset ovat olleet jäässä heinäkuun puolivälistä lähtien teknisten ongelmien takia. Niiden ratkominen osoittautui ylivoimaisen vaikeaksi, joten tein sivuston kokonaan uusiksi. Pahoittelen nöyrästi pitkää taukoa päiväkirjan kirjoittamisessa. 

​

Koko sivuston päivittämisen tavoitteena oli modernisoida ilmettä, selkeyttää rakennetta ja helpottaa sivuilla navigointia. Olen lisännyt merkittävästi linkkejä ulkopuolisille sivustoille. Uutena asiana olen lisännyt linkkejä eri yhteistyötahojen sivuille. Väärin ymmärrysten välttämiseksi kerrottakoon, että linkit eivät ole maksullisia vaan ne perustuvat bilateriaaliseen oravannahkakauppaan. Luossa.fi -sivustolle löytyy siis linkki minun sivustollani olevien yritysten kotisivuilta.

Fazerin Sininen, lohensoutajan suklaa, Vitoslompolo, Tenojoki, Osma, Tero Ronkainen, Luossa.fi, Vitoslompolo, Kaava

Lohensoudun syvin olemus

perjantai 13. heinäkuuta 2018

klo 04.30

​

Tästä lohikesästä on tulossa vaatimaton. Polmakissa olevan lohilaskurin lukemat vain omalla tavallaan vahvistavat lohenkalastajien havainnot. Yhden lohikesän perusteella ei silti kannata tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Hyviä ja huonoja lohikesiä on ollut aina ja tulee aina myös olemaan. Jokaisen lohenkalastusta harrastavan on ymmärrettävä tämä karu tosiasia. Hyvänä lohikesänä lohen saaminen on helppoa. Huonona lohikesänä lohen saadakseen joutuu töitä tekemään hartiavoimin.

​

Lohikesä alkoi ihan mukavissa tunnelmissa. Lohiluokan kaloja saatiin saaliiksi lupaavasti. Juhannuksen jälkeen saaliit huononivat päivä päivältä. Tämän ja edellisen viikon aikana karu arki paljastui todenteolla. Jokeen nousee tinttejä, mutta lohiluokan kala on lähes ihmeeseen verrattavan vähälukuinen.

​

Lohensoutua on harrastettu Tenolla noin 130 vuoden ajan. Ensimmäiset havainnot lohensoudusta ovat 1880 -luvulta. Se yleistyi 1890 -luvulla. Noista ajoista lähtien lohensoutu on ollut Tenolla vallitseva tapa pyytää jokeen nousevia lohia. Reilun sadan vuoden aikana lohikannat ovat vaihdelleet todella rajusti. Parhaimpina lohikesinä joessa on ollut lohta ylenpalttisen runsaasti. Huonoimpina lohikesinä kokeneetkin lohenkalastajat ovat soutaneet koko kesän saamatta yhtään kunnon kalaa. Tyhjän soutaminen kuuluu siis keskeisenä osana lohensoudun luonteeseen. Pitkässä juoksussa saaliit onneksi tasoittuvat.

​

Urheilukalastusvälineillä kalastettaessa luonto suojelee lohta todella tehokkaasti. Mitä vähemmän joessa on lohta, sitä huonommin ne ottavat vieheeseen. Pakkopyydyksiä käytettäessä tilanne on täysin toisenlainen. Verkko pyydystää huonona lohikesänä vaikka sen viimeisenkin lohen joesta. Sen takia on edesvastuutonta puolustaa lohen verkkokalastusta. Ainutlaatuisen luonnonvaran brutaalin riistämisen verhoaminen perinnekalastukseksi on häpeämättömän itsekästä toimintaa.

​

Tämän ja viime viikon aikana patokalastajat ovat saaneet saaliiksi vain tinttejä. Viime viikolla keskimääräinen saalis oli 30-50 tinttiä / pato. Tämän viikon aikana saaliit ovat pudonneet 10-20 tinttiin / pato. Jokainen yhteen- tai kertolaskua hieman osaava henkilö osaa laskea kokonaisyhtälön. Yksi pato pyytää enemmän kuin kymmenen lomakylän kaikki asiakkaat yhteensä. Suurin osa lohipadoista on Norjalle kuuluvalla Ala-Tenolla. Verkkokalastuksen lopettamisen negatiiviset vaikutukset kohdistuisivat 90 -prosenttisesti Norjaan. Hyödyistä 99 -prosenttia koituisi Suomen puoleisen Utsjoen hyväksi.

​

Vesi on lämmennyt vauhdilla. Viime yönä oli ensimmäisen kerran aineksia sumuyöhön. Tämä yö on lämpimämpi. Ilman lämpötila on +8 astetta. Seuraavan viikon aikana on hyvin todennäköistä, että saamme nauttia lohikesän kauneimmista sumuöistä.

Hellettä ja haastetta

torstaina 12. heinäkuuta 2018

klo 12.55

​

Lämpömittari näyttää torpan varjoisella puolella +30 astetta. Pari edellistä päivää ovat olleet asteen kaksi viileämpiä. Vesi alkaa olla linnunmaidon lämpöistä. Se on myös erittäin kirkasta. Tyynellä kelillä pohja näkyy syvimpiä, tummapohjaisia monttuja lukuunottamatta kaikkialla.

​

Matinkiveä näkyy noin 80 cm. Veden korkeus alkaa olla siis vanhan kansan kesävedessä. Joen tunteva lohestaja voi ajella vielä huoletta minne tahansa, mutta tottumattomalla moottori kopsahtelee jo silloin tällöin. Kivikosken niska ja Pässiniva ovat vielä jänteviä. Veden laskiessa seuraavat 15-20 cm jäntevyys häviää. Sen jälkeen on aika raahata isot, painavat perämoottorit rantapenkalle ja nostaa kevyempi mylly ylävirtaan siirtymisiä varten veneen perään. 2000-luvulla vesi ei ole ollut yhtenäkään kesänä matalalla. Nuoremmille lohimiehille voi tulla yllätyksenä, että joka paikkaan ei pääsekään moottorilla ajaen.

​

Lohirintamalla on ollut todella hiljaista. Tietooni on kantautunut päivittäin vain 2-5 lohiluokan kalaa koko joelta. Se on todella vähän. Lohikesästä on tulossa yksi minun elämäni huonoimmista, kenties kaikkein huonoin. Tämän viikon aikana saaliiksi on tullut jonkin verran tinttejä. Lohijalatkin ovat olleet harvassa. Niitä on ollut kiinni, mutta veneeseen asti saaminen on ontunut pahasti.

​

Vallitsevissa olosuhteissa suvannot ovat kaikkein haastavimpia paikkoja. Varmimmin ottihaluisen kalan löytää nyt koskista, nivoista tai suvantojen yläosista, joissa vesi on hapekkainta.

​

Jokaisen lohensoutajan ei tarvitse siirtyä perhojen soutuun kalan saadakseen. Kokeilemisen arvoisia vaappuja ovat mm: Invincible, Stalward, pieni J-lappuinen JAN, Pikku-Tiura, Rapala Team Esko ja Joonas Nutipää.

​

Aamuyön kauneudessa lohensoudun lopetettuani juttelin pitkän tovin Osmankarilla kolmen perhokalastajan kanssa. Heidän havaintonsa olivat oikeaan osuneita. Norjanväylän ja Osmannuoran yläpäiden soljuva, rauhallisen aallokkoinen virta on näissä olosuhteissa paljon parempaa ottialuetta kuin väylien alaosien sileävirtainen osa.

​

Viime kesänä Tiirasaaressa tapahtui vanhaa lohimiestä kummastuttava asia. Saaressa oli ollut pitkään pikkulokkien yhdyskunta. Moratorion ilmestyttyä rikkumattoman luonnonrauhan saarelle pikkulokit joutuivat väistymään. Maailmankaikkeuden mittakaavassa asialla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, mutta paikallisella tasolla sillä on mittava kuvainnollinen merkitys. Jokainen yhdyskunta on pitkän kehityksen ansiota tai tulos. Voimasuhteiden äkillinen muutos johtaa aina jonkun eliölajin tai ryhmän häviämiseen. Moratorion aktivistien vaatimusten toteutuessa monen Utsjoen paikallisväestöön kuuluvan henkilön elinmahdollisuudet supistuisivat. Haihattelusta on onneksi miljoonien valovuosien matka lainsäädäntöön.

Lohen perhokalastusta Tenolla, Osmankari, Luossa.fi

Lohikuninkuus 2018

sunnuntaina 8. heinäkuuta 2018

klo 01.30

​

Tenon Lohikuninkuuskilpailu järjestettiin välivuoden jälkeen entistä mukavammissa ja iloisemmissa tunnelmissa. Osanottajamäärä ei noussut parhaimpien kisavuosien tasolle, mutta ylitti reilusti sadan rajan.

​

Kilpailu kuvasti hyvin kuluvaa lohikesää. Voittokala oli reilun viidentoista kilon painoinen kojamo. Sen lisäksi saaliiksi kertyi yksitoista tinttiä. Saalis oli oikeastaan parempi kuin viimeisen viikon perusteella oli odotettavissa. Pilvinen ja sateinen sää edesauttoivat merkittävästi.

​

Lohikuninkuuden voitti pitkän elämäntyön lohensoudun parissa tehnyt matkailuyrittäjä Heikki Tuovila. Hänellä on entuudestaan jo yksi lohikuninkuus. Heikki sai reilun viidentoista kilon lohen Aittisuvannosta Kojamo -vaapulla.

​

Tämän kertainen kilpailu vahvisti aikaisempien vuosien havaintoja. Pilvisellä ja sateisella kelillä kilpailualueen yläosa Aittikoskesta Kaavaan on parempi kuin Utskosken alapuolinen alue. Aurinkoisella kelillä kilpailualueen keskiosan koskialue pelittää paremmin. Tällä kertaa lohien nousurytmi suosi kilpailun loppupuolella Aittisuvannon ja -kosken soutajia.

​

Kilpailutulokset:

​

1.    Heikki Tuovila, Utsjoki 15 183 kg

2.    Seppo Ratikainen ja Vesa Helander, 

    Karigasniemi, 2 807 kg

3.    Eero ja Pentti Ylitalo, Rovaniemi

    2 669 kg

4.    Teija Saviranta, Kittilä ja Tero

    Ronkainen, Utsjoki 2 432 kg

5.    Jarmo Helander, Utsjoki ja Harri

    Halonen, Oulu 2 157 kg

6.    Juha-Matti ja Matti Röntynen,

    Utsjoki 1 954 kg

7.    Marjatta ja Tapio Määttä, Posio

    1 912 kg

8.    Kari Jansa ja Ari Roivainen,

    Sotkamo 1 755 kg

9.    Marja ja Vesa Länsman, Utsjoki

    1 652 kg

10.    Jorma Hagelin, Utsjoki, Ari ja Kyösti

    Lyöri, Ivalo 1 629 kg

11.    Janne ja Samuli Haapakari,

    Tampere ja Mika Moisio,

    Kankaanpää 1 518 kg

12.    Janne Karttunen, Rovaniemi ja

    Jarmo Pirttikangas, Utsjoki

    1 457 kg

​

Kilpailussa saatiin yhteensä 12 kalaa, 37125 g.

​

Joukkuekilpailun voitti Luossa.fi .joukkue (venekunnat Janne Haapakari, Samuli Haapakari ja Mika Moisio, Sami Kämäräinen ja Piia Paadar sekä Teija Saviranta ja Tero Ronkainen).

Heinäkuun helteille

maanantaina 2. heinäkuuta 2018

klo 00.50

​

Eri sääennustukset lupaavat kilvan alkavalle viikolle aurinkoista säätä ja lähes hellerajaa hätyytteleviä lämpötiloja. Työkseen Tenon soljuvilla suvannoilla soutavalle lohimiehelle ei voisi parempia olosuhteita olla tarjolla. Aurinkoisella, lämpimällä kelillä on paljon mukavampi olla vesillä kuin tuulessa ja tuiskussa. Lämmin keli on myös vapamiehen penkillä viihtyvälle paljon mieluisampi kuin perskannikat kasteleva sade ja luuytimeen asti tunkeva tuuli. Lohikelikin on parhaimmillaan silloin, kun joella on mukava olla.

​

Sääennustusten toteutuessa odotettavissa on mielenkiintoinen viikko. Sivupuroista ja -joista tulee vettä vain liruna. Vesi on hyvässä laskuvauhdissa. Vesi lämpiää viikon aikana huomattavasti. Tänään veden lämpötila oli 12 astetta eli ihanteellinen lohenkalastukseen. Viikon kuluttua se voi olla 15-17 astetta. Veden lasku, sen kirkastuminen ja lämpeneminen kääntävät vaakakuppia yhä enemmän perhojen eduksi. Siiman päähän kannattaa solmia pienikokoinen, numeron 6-10 kaksihaaraisen koukkuun sidottu Undertaker tai Green Undertaker.

​

Päättyneen viikon aikana näiltä vesiltä saatiin saaliiksi yksi yli 20 kiloinen kojamo (vuorineuvos Timo Korhonen poikansa Artun kanssa), neljä muuta lohiluokan kalaa, 8 lohijalkaa ja 17 tinttiä. Hiljaiselosta huolimatta saalista kertyi siis kohtalaisesti. Viikonlopun aikana saalista kertyi selvästi paremmin myös Tenon alajuoksulla. Tuoreet uutiset eri puolilta Norjan rannikkoa vahvistavat todeksi sen, että seuraavan parin viikon aikana on lupa odottaa lohikesän täyttymystä, hyvää päänousua.

​

Tenon Lohikuninkuuskilpailu on viikon kuluttua lauantaina 7.7.2018. Kilpailussa tullaan saamaan runsas saalis. Viime vuonna Lohikuninkuuskilpailua ei pidetty, koska maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet Tapio Hakasteen johdolla eivät pystyneet ajoissa myöntämään Utsjoen Eränkävijöille lupaa kilpailun järjestämiseen. Tämän vuoden Lohikuninkuuskilpailulla on siis erityinen painoarvo. Toivon jokaisen kynnelle kykenevän osallistuvan kilpailuun.

​

Tälle kesälle täytenä yllätyksenä tulleen neljän lupavuorokauden viikkokiintiön keksijän toivon astuvan käsi pystyssä parrasvaloihin. Tämä typerä, suoraan sanottuna lapsellinen sääntö on malliesimerkki vauhtisokeudesta, joka ääriliikkeiden edustajia piinaa. Rajoituksen lähtökohtana oli kauna ja kateus oman mökin omistajia kohtaan. Ajatuksena oli estää mökkiläisten ”perusteeton oikeus nauttia lohenkalastuksesta koko kesän ajan”. Oman mökin omistaviin innokkaisiin lohenkalastajiin rajoitus ei ole vaikuttanut millään tavalla, mutta esityksen takana olevan henkilön sukulaisten kaltaisiin matkailuyrittäjiin rajoitus on purrut tehokkaasti. Suurin osa kalastusmatkailijoista lähtee Utsjoelta jo perjantaina tai viimeistään lauantaina. Mökit ovat siis tyhjinä aikaisempaa enemmän.

Kunnon kojamoita

lauantaina 30. kesäkuuta 2018

klo 20.50

​

Isot lohet herättävät aina ansaittua huomiota. Viimeisen puolentoista vuorokauden aikana Tenosta on saatu kaksi yli kahdenkymmenen kilon painoista lohta. Tällä viikolla isomuksia on saatu jo kolme kappaletta. Kesän ensimmäisen yli kaksikymppisen saivat Markku Hiltunen ja Erkki Luoma tiistaina, 26.6.2018. Jurmu -vaappuun iskenyt lohi painoi 20,05 kg. Pituutta sillä oli 128,5 cm.

​

Jarmo Itkonen ja Jari Koponen saivat 21 kiloisen lohen Kortsamista perjantaiaamuna heti seitsemän jälkeen. Lohi tarttui perhoon.

​

Timo ja Arttu Korhonen (kuvassa) saivat myös 21 kiloisen lohen Nollamista tänään iltapäivällä hieman ennen kahta. Lohi tarttui Welho -vaappuun Nollamin alapäässä. Airoissa olleella Artulla oli työteliäs tunti seurata lohta kovassa tuulessa. Lohi kuljetti lohestajia Kortsamin niskalle asti. Väsytys kesti tunnin.

​

Kaksi noin isoa lohta reilun vuorokauden välein ja kolme samalle viikolle on iso lohiuutinen. Viime kesänä Tenolta saatiin vapavälineillä 28 yli kaksikymmentä kiloista lohta. Se on niin raju ennätys, että sitä ei todennäköisesti tulla ihan heti ríkkomaan. Tämän kokoluokan Atlantinlohien suhteen Teno on maailmanluokan lohijoki.

​

Viikko on ollut hiljainen. Eilisen päivän aikana lähivesillä oli liikettä. Saaliiksi kertyi useita tinttejä ja lohijalkoja sekä kaksi lohiluokan kalaa.

​

Merialueelta kantautuneiden tietojen perusteella lohiparvet ovat rantautuneet rannikolle runsaslukuisina. Toivottavasti lohia riittää jokeen asti nouseviksi.

​

Vesi on hyvässä laskussa. Matinkiveä näkyy noin 55 cm. Veden lämpötila on 11 astetta. Olosuhteet ovat siis hyvät.

Timo U Korhonen, Arttu Korhonen, Welho, ennätyslohi, Luossa.fi
Korhosen ottivaappu, lohivaappu suurlohelle, Nollam, Kaava

Lohilaskuri toimii

perjantaina 29. kesäkuuta 2018

klo 00.40

​

Luonnonvarakeskus Luke on vihdoin julkaissut Polmakissa olevan uuden lohilaskurin rekisteröimiä nousulohimääriä koko lohestavan kansan nähtäville. Tilasto löytyy osoitteesta: http://kalahavainnot.fi/tenojoen-nousulohiseuranta/

​

Kesäkuun nousumäärät eivät vaikuta kovin suurilta, mutta vertailukohdan puuttumisen takia on varottava liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Vertailu Tornionjokeen nousevien lohien määrään ei myöskään ole järkevää. Tornion-Muonionjoki on kolme kertaa Tenoa suurempi joki. Jokien lohikannat ja niiden nousurytmit eroavat merkittävästi toisistaan.

​

Lohilaskurit olisi pitänyt saada Tenojokeen jo paljon aikaisemmin. Loheen, joessa olevien lohien määriin ja lohennousuun liittyy niin paljon vanhaa perimätietoa, lohestajien uskomuksia ja olettamuksia, että vertailukelpoisen faktan kerääminen on enemmän kuin tervetullutta.

​

Lohilaskureiden välittämä tieto tulee vääjäämättä vaikuttamaan lohenkalastajien käyttäytymiseen. Kaikkein eniten se vaikuttaa vähäisimmän lohenkalastuskokemuksen omaavien kalastajien toimintaan. Tenon lupakiintiöt eivät mahdollista Tornionjoen kaltaista nousupiikkien väijymistä. Kalastusluvat saadakseen kalastajan on pakko ostaa ne heti lupakaupan avautuessa. Lohilaskuri tulee silti vaikuttamaan kalastajien liikkumiseen. Huonona aikana, kun lohia nousee jokeen vähän, kalastajat panostavat vesillä olemiseen tavallista vähemmän. Laskurin kertoessa hirmuisista nousulohien määristä kaikki kynnelle kykenevät ryntäävät vesille.

​

Kokenut lohenkalastaja suhtautuu lohilaskurin kertomien yksittäisten päivien lohimääriin rauhallisesti. Tenon kokoisessa joessa elämänsä lohen saaminen on mahdollista milloin tahansa. Huononakin lohikesänä lohionni voi potkaista oikein kunnolla. Kesäkuun aikana Tenoon on noussut laskurin yläpuolelle jo yli 10000 lohta. Vertailu saalistilastoon osoittaa nopeasti, että joessa on pyydettävää.

​

Viimeisten vuorokausien aikana jokeen on noussut useita isoja lohia, joukossa myös todella isoja yksilöitä. Kesäkuun 26.-29. päivien välisenä aikana saadaan usein lohikesän ensimmäiset yli 20 kiloiset lohet. Tänä kesänä tilanne on tavallistakin kutkuttavampi, koska suvantojen kätköissä on aikaisin toukokuussa nousseita isoja kojamoita. Parasta aikaan jokea ylävirtaan nousevat kirkkaat lohet voivat herättää uinuvan suvannon eloon milloin tahansa.

​

Lohen päänousu on myöhäisemmässä kuin 2000 -luvulla keskimäärin. Tenonlohen syönnösalueilla Pohjois-Atlantin länsipuolella merivesi oli koko talven reilusti normaalia lämpimämpää. Tenon rantatörmällä asuvan muurarin on mahdotonta arvioida kaikkia lohen kutuvaellukseen liittyviä tekijöitä. Tavallista lämpimämmän meriveden takia merivirrat ovat todennäköisesti muuttuneet. Niiden vaikutusta lohiparvien vaellusreitteihin on vaikea arvioida. Tutkimustiedon vajavaisuudesta johtuen voimme vain arvailla merivirtojen muuttumisen vaikutusta Tenojoen lohikantojen vaellusreitteihin.

​

Lohitilanne on ollut kesäkuussa rauhallinen kaikkialla Norjan rannikolla. Tenon hiljaiseloon on siksi turha hakea syitä jokilaaksosta tai vuonosta. Jatkuvat, voimakkaat länsituulet eivät edesauta lohiparvien nousua jokeen.

​

Kuluvan viikon lohisaaliit ovat olleet niukkoja. Näillä vesillä saaduista lohista mainittakoon Lasse Kuntun maanantai-iltana Osmansuvannosta saama 14 -kiloinen lohi. Viikon erikoisin tilanne oli maanantain ja tiistain välisenä yönä, kun oikean puoleisen laitavavan perhoon napannut lohi yritti iskeä myös vasemman puoleisen vavan perhoon. Lopputuloksena kala ei pysynyt kummassakaan. Veneen teljolla pötköttänyt edellisen laskun Tiuran Juhannusyöllä saamamme lohijalka antoi tilanteessa lohtua.

Vetsikkokoski, Kari Remes, Vetsikko, Tenon vene, Luossa.fi

Tuuli on sinun seuranasi

tiistaina 26. kesäkuuta 2018

klo 11.35

​

Viime viikot ovat osoittaneet karulla tavalla yön ja päivän välisen eron. Useimmat yöt ovat olleet täysin tyyniä tai tuulta on ollut vain nimeksi. Päivisin tuuli on puhaltanut sitäkin voimakkaammin. Tuuli haittaa yksin soutavaa enemmän kuin kahdestaan kalastettaessa. Yksin soudettaessa veneen keulaan kannattaa nostaa muutama kivi painoksi. Polttoainetankin letkun pitää olla niin pitkä, että se yltää veneen keulaan asti. Tankin paikkaa muuttamalla voi jo edesauttaa veneen hallintaa tuulessa.

​

Vedennousu taittui jo pyhänä. Pitkänajan sääennustuksen perusteella ei ole odotettavissa vedenkorkeuden nopeaa muutosta. Suunta näyttäisi olevan alaspäin. Roskia tulee kohtalaisen runsaasti, joten roskankerääjiä on syytä käyttää. Riittävän tiheään tapahtuvat vieheiden tarkistukset kuuluvat myös jokaiseen laskuun.

​

Janne Haapakari pääsi väsyttelemään pirteää 8,5 kilon lohta iltasoudun päätteeksi. Lohi tarttui perhoon Radnukuopan keskivaiheilta.

​

Kalastajia on tällä viikolla huomattavasti enemmän kuin edellisillä viikoilla. Kylänraitilla ei kuitenkaan ollut eilen edes varjoa 1980 -luvun sesongeista. Vanhaan hyvään aikaan Utsjoen keskusta oli täyteen tupattu juhannuksen jälkeisenä maanantaina. Kaikki keskustan ruokakaupat olivat niin täynnä asiakkaita, että jono ylti ulko-ovelta kassalle asti.

Janne Haapakari, Kortsam, Teno, Tenojoki, Luossa.fi, lohensoutu

Juhannuslohia ja lohijono

sunnuntaina 24. kesäkuuta 2018

klo 01.10

​

Lohikesän kaksi ensimmäistä viikkoa ovat sujuneet rauhallisen hiljaiselon merkeissä. Kohtalaisen iso osa luvan lunastaneista henkilöistä ei ole muistanut käyttää lupaan kuuluvaa oikeutta nautiskella lohenkalastuksesta Tenojoen kauneudessa. Joella on ollut hämmästyttävän hiljaista. Rauhallista on ollut myös lohirintamalla.

​

Viikko sitten viikonlopun aikana Tenoon nousi mukavan kokoinen parvi lohia. Parin hiljaisen päivän jälkeen, keskiviikon ja torstain aikana lohia nousi jo tuhannen kappaleen päiväparteissa. Nämä päänousun alkua enteilevät rykäykset näkyivät ja kuuluivat vavoissa ja keloissa. Tiistain aikana lohia ja lohijalkoja saatiin Vetsikon vesiltä. Keskiviikkona ottihaluisia lohia oli jo minunkin kotivesilläni. Juhannusaattona oli seuraava selkeästi parempi päivä.

​

Wanhan Osman kellariin lohia on noussut mukavasti. Esko Nenolan Vitoslompolosta juhannusaattona saama 15,8 kiloinen lohi on toistaiseksi suurin. Lohi otti Eskon luottovieheeseen, Jurmun Pajalaan. Myös Antti Virranniemi (ylin kuva) sai 13,1 kiloisen juhannuslohen Vitoslompolosta. Ottiviehe oli Kyösti Möttösen käsialaa. Petteri Virranniemi (alempi lohikuva) sai Kivikosken alaosasta, Toppakiven vierestä 9,2 kiloisen lohen Harri Valkosen sitomalla lohiperholla keskiviikkona 20.6. Lohen lisäksi hän sai samalle päivälle kaksi lohijalkaa.

​

Kesän ensimmäisen yritysporukan saalis ei ollut ihan parin edellisen vuoden veroinen, mutta maailman makeinta ruokakalaa kertyi silti jaettavaksi asti. Lämpimät kiitokseni kaikkien soutajien puolesta erinomaisille isännille ja asiakkaille. Saaliskalojen jakaminen kaikkien osallistuneiden, myös soutajien kesken, on hyvin kaunis tapa. Pitkässä juoksussa saaliit tasaantuvat. Lohijonossa oli mukava seisoa isännän jakaessa vakuumipakattuja lohenpaloja jokaiselle vuorollaan.

​

Vesi nousi loppuviikon sateiden ansiosta noin 25-30 cm. Matinkiveä näkyy 40 cm. Veden lämpötila on paikasta riippuen 10-11 astetta. Kalastusta ajatellen vesi on erinomaisella korkeudella. Virtaaman voimistuminen edesauttaa lohien nousua jokeen. Kesän kokonaiskuvaa ajatellen veden nousu osui erittäin hyvään ajankohtaan. Osa suvannoista on nyt turhan virtaavia, mutta toisaalta moni nousukalan väylä on jälleen hyvässä kuosissa. Vedenkorkeuden hidas lasku ja nopeat nousut kuuluvat olennaisesti useimpien lohijokien kesän kulkuun. Vedenkorkeus vaikuttaa merkittävällä tavalla lohen nousureitteihin ja erityisesti asentokalojen elämään. Olosuhteiden muuttumisen havainnointi ja ymmärtäminen ovat lohenkalastajalle ensiarvoisen tärkeitä asioita.

​

Veden nopea nousu tuo poikkeuksetta mukanaan roskat. Virrassa kulkee heiniä, lehtiä, nöyhtää ja joskus jopa risuja ja oksia. Yksin kalastettaessa roskien tarkistaminen on työlästä, erityisesti kovassa tuulessa. Vieheen yläpuolelle siimaan kannattaa solmia irtosiimasta pari-kolme solmua. Ne keräävät siimaa pitkin juoksevat roskat kohtalaisen hyvin antaen siten vieheelle lisää pyyntiaikaa.

​

Tulevalle viikolle on syytä ladata jo optimistisia lohitoiveita. Lohennousu ei ole vielä mitenkään myöhässä pitkän ajan tilastoja vertailtaessa. Lohi elää oman kalenterinsa mukaan. Se ei aina kulje samaa tahtia lohestajien kalenterin kanssa.

​

Teno on ollut auki jo kuusi viikkoa. Suvantojen kätköissä on lohia, myös todella isoja lohia, jotka ovat olleet joessa jo yli kuukauden. Osmansuvannon valtias kävi jo loppuviikosta pyörähtämässä pinnassa. Huonosti oli hopeansa kiillottanut, sillä paksu pyrstön tyvi ei välähtänyt salaman kirkkaudella.

​

Veden korkeus, sen lämpötila, väri ja kirkkaus sekä lohikesän ajankohta antavat tasapuoliset mahdollisuudet kaikille viehetyypistä riippumatta. Nyt ei kannata seurata vauhkona jonkun muun saaman lohen ottiviehettä. Lohia on viime päivinä saatu niin erilaisilla vieheillä, sekä perhoilla että vaapuilla, että on parempi uittaa itselle luontevinta viehettä. Virta soveltuu monessa suvannossa erinomaisesti myös lusikan soutuun.

​

Tenon soutusuvannoilla on ollut tänä kesänä tyytyväisiä ja iloisia kalastajia. Norjan puolelta lupansa ostaneet kalastajat saivat vaivatta luvat haluamilleen ajankohdille. Suomen lupakaupan takkuilusta huolimatta suurin osa kalastajista sai haluamansa luvat. Uuden kalastussäännön ympärillä vellonut keskustelu on rauhoittunut. Lupakaupassa onnistuneiden kalastajien ilona on rauhallinen joki. Jonottaa ei tarvi, ellei itse välttämättä halua.

​

Tornionjoen lohikesä alkoi suotuisissa merkeissä hyvien saaliiden kera, vaikka lohien päivittäiset nousumäärät olivat vain viidensadan lukemissa. Rohkenen ennustaa Tornionjokeen kesän aikana nousevien lohien määräksi 57000-60000 kpl, ei missään tapauksessa ainakaan enempää. Suomalaisten lohenkalastuksen ja kotimaisen lohenkalastuskulttuurin kannalta Tenon ja Tornionjoen hyvät lohikannat ovat erinomainen asia. Moni vanha Tenonkävijä on suunnannut kulkunsa Väylän varteen. Utsjoen kylänraitilla kertoivat jopa havaitun muuttoliikettä Pellon suuntaan.

Tenon lohi, Luossa.fi, Tenojoki, lohensoutu, Wanha Osma
Luossa.fi, Tenojoki, Wanha Osma
Petteri Virranniemi, Wanha Osma, Tenojoki, Luossa.fi
Luossa.fi, lohiperhot, lohensoutu, lohiperhon soutu, lohen perhokalastus
Pölkky Oy, Nestori, Eki Lukkari, Timo Martikainen, Antti Virranniemi

Lohikesän kynnyksellä

torstaina 31. toukokuuta 2018

klo 01.20

​

Kova tuuli on piiskannut edelleen pitkin jokilaaksoa. Vettä on satanut pienissä kuuroissa useaan otteeseen parin viimeisen vuorokauden aikana. Lämpötila laski tänään jo alle +5 asteen. Veden lasku on hidastunut, mutta suunta on edelleen kohti varhaista kesävettä.

​

Lohikesä 2018 alkaa paikallisten vapakalastuksen osalta vuorokauden kuluttua keskiyöllä. Nylonperinneyhdistyksen hyväksymillä pakkopyydyksillä lohia lahtaavat pääsevät perinteisillä nelitahtimoottoreillaan vesille maanantai-iltana klo 19. Siitä ei ole epäilystäkään, etteivätkö jo keski-ajalla eläneet saamelaiset olisi käyttäneet nelitahtista Yamahaa ja nylonverkkoa, jos sellaiset olisi joku keksinyt niihin aikoihin. Keväisessä ajoverkkokalastuksessa ei silti ole mitään perinteistä. Se on kulttuurihistorialliseen romanttiseen kaapuun puettu brutaali, nykyaikainen tapa lahdata kaiken kohtuuden ylittäviä määriä jokeen nousevia kuvankauniita lohia.

​

Luke saa asennettua lähipäivinä Nuorgamista muutaman kilometrin alavirtaan eli Norjan puolelle Pulmangin kohdalle kaikuluotaimet ja kamerat jokeen nousevien lohien laskemiseksi. Tarkasti ottaen kyse ei ole Tenojokeen nousevien lohien määrän selvittämisestä, vaan Norjalle kuuluvan Ala-Tenon läpi hengissä selvinneiden lohien määrän tutkimisesta. Näillä kahdella asialla on niin iso ero, että tuskin kenelläkään on kovin tarkkaa näkemystä mittaluokasta.

​

Toivottavasti laskuri saadaan toimimaan ennen ensi maanantaita. Kahden viikon aikana tulee varmasti jo riittävän vahva ensituntuma siitä, kuinka paljon kulkutus vaikuttaa jokeen nousevien lohien määrään. Kahden viikottaisen kulkutusvuorokauden aikana pyynti on kovaa. Lohet saavat nousta vapaasti jokeen viitenä päivänä viikossa.

​

Näköpiirissä häämöttävä vähävetinen kesä huolettaa yllättävän monia lohenkalastajia. Minä en ole siitä ollenkaan huolissani. Lohi löytää varmasti nousuväylänsä, vaikka vesi olisi koko kesän alhaalla. Lohenkalastajan kannattaa olla enemmän huolissaan veden mahdollisesta lämpenemisestä. Mitä vähemmän vettä on joessa, sitä nopeammin se lämpenee aurinkoisina päivinä. Lämpimän, matalan veden olosuhteissa lohenkalastuksen vaikeuskerroin on helposti vähintään haastavan tai jopa vaikean kohdalla.

​

Illansuussa Tanasta kotiin ajellessani pysähdyin Uulasuvannon yläpäässä. Pilviverho repeili ja ilta-aurinko valaisi kauniisti Lukkarin Ekin kesätyöpaikan. Viime lauantaina lentopalloturnauksessa jutellessamme Eki kertoi laskevansa ottivieheet veteen heti kalastuskauden alkaessa eli torstain ja perjantain välisenä yönä klo 00.00. Uskon vahvasti hänen pääsevän nauttimaan hopeanhohtoisen lohen väsytyksestä jo ensimmäisenä kalastuspäivänä. Vetsikon kylä on jo niin kesäisen vehmaan luonnon ympäröivä, että on vaikea uskoa toukokuun olevan vasta lopuillaan. Perjantaina on kulunut jo kolme viikkoa jäiden lähdöstä.

Kela lohensoutuun, lohivapa, Tenojoki, hyvä soutuvapa, Stren, hyvä siima, paras siima lohenkalastukseen, Luossa.fi
Tiura, ottivaappu, Luossa.fi

Hiirenkorvia ja lohiunelmia

sunnuntaina 27. toukokuuta 2018

klo 00.40

​

Tenon vesi on laskenut ripeästi. Osmankaria näkyy jo noin sata metriä. Nousukalan väylät ovat vielä erinomaisella soudulla, mutta sään jatkuessa ennallaan vesi laskee niissä liian alas jo tulevan viikon aikana.

​

Viimeisen viikon aikana on ollut monta tuulista päivää. Tänään oli kaikkein kovin tuuli. Tuulen nopeus kohosi pahimmillaan 21 metriin sekunnissa. Illan ratoksi oli kerättävä kaikenlaisia tavaroita, jotka tuuli oli levittänyt pitkin kotipihaa.

​

Lauantaipäivän ohjelmassa oli Karigasniemen lentopalloturnaus. Mukana oli viisi joukkuetta: Ivalosta, Inarista, Utsjoelta sekä kaksi joukkuetta Karigasniemeltä. Voiton vei Vulles Volley. Se voitti finaaliottelussa ivalolaiset. Utsjoen Kuohun joukkue hävisi pronssiottelussa inarilaisille. Vulles Volleylla oli kaksi vahvaa etua muihin joukkueisiin verrattuna: Pelaajien keski-ikä oli noin 20 vuotta nuorempi ja keskipituus 10 cm suurempi. Voitto oli silti ansaittu hyvällä pelillä. Parhaimmat onnitteluni!

​

Karigasniemellä käynti oli monella tavalla mukava ja miellyttävä. Kesän tulo on yläjuoksulla päiväkausia edellä. Koivuissa oli iso lehti. Wanhan Osman pihakoivuissa koivun lehti on vasta hiirenkorvalla. Kaikkein pienin lehti on Yläkonkään seudulla.

​

Turnauksen jälkeen kävimme ruokailemassa Kalastajan Majatalossa. Meidän lisäksemme ravintolassa oli noin 25 muuta ruokailijaa. Asiakkaita lappoi ovesta sisään tämän tästä. Ruoka oli hyvää ja se oli hintansa väärti.

​

Karigasniemi ja Nuorgam eroavat Utsjoesta kuin yö päivästä. Utsjoen kuntakeskus on kuin pystyyn kuollut harmaahapsinen ja kalvakkaihoinen mies. Ydinkeskustan liikerakennukset ovat muinaismuistoja vanhoilta hyviltä ajoilta. Vanha sanonta, monopolissa on voimaa, ei pidä enää paikkaansa. Karigasniemellä ja Nuorgamissa on kaksi hyvää ruokakauppaa. Niiden ansiosta kylissä on useita muita liikkeitä ja yrityksiä. Asiakkaita riittää, kauppa käy ja koko kylä pysyy elinvoimaisena. Utsjoen kuntakeskuksen kohtalona on näivettyä monopolin kaiken tukahduttavassa varjossa.

​

Pelien lomassa keskustelin useiden latvavesillä asuvien ihmisten kanssa Tenon lohesta ja lohenkalastuksesta. Kalastusta harrastavilla oli hyvin selkeä ja vahva käsitys Tenon uudesta kalastussäännöstä: Se on parasta, mitä Utsjoella on tapahtunut vuosikymmeniin. Latvavesien kalastajat uskovat verkkokalastukseen kohdistuvien rajoitusten parantavan lohikantoja merkittävästi lyhyessä ajassa. Uuden kalastussäännön ansiosta heidän lohiunelmansa elävät vahvasti.

​

Vanhan ja uuden kalastussäännön vaikutuksia on helppo arvioida nyt käsillä olevan aikaisen ja vähävetisen kevään aikana. Vanhan kalastussäännön voimassa ollessa kulkutus olisi alkanut jo viime maanantaina. Kulkutus olisi kestänyt neljä viikkoa. Kulkutuspäiviä olisi kertynyt yhteensä 12 vuorokautta. Uuden kalastussäännön ansiosta kulkutuspäiviä kertyy nyt vain neljä. Varovaisestikin arvioiden uuden kalastussäännön ansiosta 15-20 tonnia lohta säästyy ja pääsee nousemaan jokeen. Lohta urheilukalastusvälineillä pyytävälle kalastajalle edellä kerrottu on erinomainen muutos. Tulevaisuutta ajatellen Tenon lohikantojen voimistuminen on kaikkien etu.

​

Vedenkorkeus on kuukauden ajankohdan normaalia alempana. Normaalisti tämä vedenkorkeus olisi vasta juhannuksen aikoihin. Siitä on helppo itse kenenkin pohtia, millä korkeudella vesi tulee olemaan oman lohireissun aikana. Keskimääräisellä sademäärällä ja normaalimäärällä aurinkoisia kesäpäiviä vesi laskee heinäkuun alkuun mennessä alemmaksi kuin kertaakaan tällä vuosituhannella. Toki pitää muistaa, että kova vesisade muuttaa tilanteen muutamassa päivässä aivan toisenlaiseksi.

Pilkkijäitä sulatellessa

tiistaina 22. toukokuuta 2018

klo 23.50

​

Teno avautui jo toukokuun 11. päivä. Tulva ei noussut erityisen korkealle. Tulvahuippu jäi 30-40 cm normaalista. Vesi on laskenut ripeästi jo noin metrin. Ilman sateita vesi ehtii laskea kalastuskauden alkuun mennessä alemmaksi kuin se oli viime kesänä heinäkuussa. Veden lämpötila on noin 6 astetta. Ilman lämpötila on nyt 5 astetta. Illan aikana satoi hieman vettä.

​

Viime viikolla sain nauttia erinomaisessa seurassa Ifjordin ja Mehamnin välisten tunturijärvien aurinkoisista kevätpäivistä ja antoisista raudun pilkinnän täyteisistä päivistä. Lämpötila kohosi parhaimmillaan 17 asteeseen. Pilkillä istuessa ympäriltä kuului vahva sihinä lumen sulaessa vauhdilla. Jouduimme nousemaan päivä päivältä yhä korkeammalle sijaitseville järville, koska kohva petti.

Isot raudut löytyivät syvältä. Suurimmat raudut olivat 24-30 metrin syvyydessä.

​

Tämän kevään osalta pilkkikausi lähestyy vääjäämättä loppuaan. Viime vuoteen verrattuna kausi päättyy lähes puolitoista kuukautta aikaisemmin.

​

Ifjord Campingissa puhaltavat uudet tuulet. Uusi omistajapariskunta on jo aloittanut päärakennuksen remontin. He aikovat remontoida nykyisiä mökkejä ja rakentaa uusia. Pariskunnalla on suuret suunnitelmat aasialaisine revontulimatkailijoineen. Aika näyttää, kuinka hyvin he onnistuvat toteuttamaan unelmansa. Paikalla on pitkä ja kunniakas historia. Se on monille suomalaisille kalastajille tuttu tukikohta Finnmarkin kalavesille. Tulevaisuudessa tarjolla on huomattavasti nykyistä korkeatasoisempaa majoitusta.

​

Tenon lohikesä 2018 alkaa meidän paikallisten osalta kesäkuun 1. päivä eli viikon kuluttua torstain ja perjantain välisenä yönä klo 00.00. Lohikesästä on tulossa mielenkiintoinen. Päättyneen talven ja kuluvan kevään ennusmerkkien perusteella on odotettavissa, että lohia on joessa heti kalastuskauden alussa. Kevät alkoi myöhässä, mutta se harppasi viikossa pari viikkoa normaalia edelle. Edellinen yhtä varhainen kevään ja kesän tulo oli vuonna 2013. Silloin lehti tuli puuhun 23. päivä toukokuuta. Vuonna 1984 lehti tuli puuhun kaksi päivää myöhemmin eli toukokuun 25. päivä.

​

Ennustaminen on aina vaikeaa ja haastavaa. Pohjois-Atlantin talvisten olosuhteiden ja Tenojoen kevään tulon perusteella on odotettavissa, että lohia nousee jokeen hyvin kesäkuun aikana. Perinteinen lohennousun huippu heinäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla voi jäädä vaatimattomaksi, jos vesi laskee alas ja lämpiää tavanomaista enemmän. Jos tämä skenaario toteutuu, heinäkuusta tulee olosuhteiltaan haasteellinen. Silloin saamme kokea hyviä huippuja ja useamman päivän hiljaiseloa. Tilastojen valossa jokeen pitäisi nousta todella isoja lohia. Viime kesän kaltaista suurlohien invaasiota on silti turha odottaa, koska vedenkorkeus ei yksinkertaisesti voi olla yhtä suosiollinen niiden kalastamiseen.

Ifjord, rautupilkillä, raudun pilkintä, rautupilkki, hyviä rautuvesiä, kalaan Norjaan, Finnmark

Tervan tuoksua ja linnun laulua

torstaina 10. toukokuuta 2018 klo 23.50

​

Viikko alkoi aurinkoisena, mutta maanantaina iltapäivän ja illan aikana vettä ja märkää räntää satoi kohtalaisen runsaasti. Lumi kastui läpimäräksi. Tiistaista alkaen sää on ollut koko ajan aurinkoinen. Lämpötila on noussut päivä päivältä. Tänään mittari kipusi jo +17 asteeseen. Jokilaaksossa suurin osa lumesta on sulanut tämän viikon aikana. Lumipeitteen paksuus on enää 15-30 cm.

​

Jäät ovat heikot, mutta ne ovat vielä suurimmaksi osaksi paikoillaan. Lämmin, aurinkoinen sää sulattaa lumia nopeasti, mutta vain osa sulamisvesistä päätyy Tenoon. Vesi on noussut niin vähän, että jäät pysyvät tukevasti paikoillaan. Pitkin jokivartta on erimittaisia sulia paikkoja. Jää murenee pieniksi palasiksi. Suuria jääpatoja ei pääse syntymään.

​

Sain käsiteltyä veneet eilisen ja tämän päivän aikana. Nestorin majan ahkera isäntä Antti oli hyvänä apuna. Keväisin, lumipeitteen ohentuessa, joudun ihmettelemään pitkin jokivartta esille paljastuvia veneitä. On eriskummallista, että näin ison lohijoen rannoilla vain kahdessa talossa on kunnollinen katos veneiden talvisäilytystä varten. Kumpikin venekatos sijaitsee samalla rantatörmällä, Osmassa ja Wanhassa Osmassa. Ei ole epäilystäkään, etteikö syksyllä painepesurilla huolellisesti pesty ja talven yli kuivana katoksessa säilytetty vene pysy paremmassa kuosissa kuin lumipenkassa makuutettu ja märkänä tervattava vene.

​

Tervan tuoksu kuuluu olennaisena osana lähestyvän lohikesän valmisteluihin. Puhdasta tervaa ei kovin moni käytä enää nykyaikana. Erilaiset sekoitukset, joissa tervaa on vain kolmannes, ovat yleistyneet. Tervasta, puuöljystä ja tärpätistä voi itsekin sekoitella sopivan yhdistelmän, mutta huomattavasti helpommalla pääsee, kun ostaa valmiin seoksen. Minä olen käsitellyt veneet jo vuosien ajan Virtasen tervapetsillä.

​

Tänään oli niin lämmintä ja tyyntä, että veneiden parissa pystyi työskentelemään t-paitasillaan. Linnut lauloivat pihakoivuissa. Yksinäinen joutsen kailotti ylilennollaan kaikkein kuuluvimmin.

​

Lapin luonnon kauneus ja monimuotoisuus olivat tänäänkin vahvasti esillä, kun soittelin ystävilleni, jotka viettivät päivää rautuja pilkkien. Berlevågintien varressa ja Ifjordin tuntureilla on vielä täysi talvi. Hanki kantaa hiihtäjän ja järvissä on jäätä jatkovartta kaipaavan paksusti.

Surullista on olla suomalainen

maanantaina 7. toukokuuta 2018

klo 02.15

​

Gamvikin ja Mehamnin seudulle suuntautuneen perinteisen rautureissun anti oli jälleen kerran vertaansa vailla. Jylhän kauniit tunturit, syvän sinisenä puhutteleva Jäämeri ja kevätauringon lämpö sivelivät kalamiehen herkkää mieltä ja sielua sydänjuuria koskettavan vahvasti. Viikko hyvillä rautujärvillä erinomaisessa seurassa tarjosi ikimuistoisia yhdessäolon ja antoisia kalastuksen hetkiä.

​

On isänmaamme onni, että Hakaniemen torin kupeessa ei tiedetä eikä ymmärretä Finnmarkin tunturijärvissä elävien maailman kauneimpien kalojen, oranssimahaisten rautujen, maagista vaikutusta työtä pelkäämättömän ihmisen mielen virvoittajana. SAK:n puheenjohtajana pitkään toiminut, nykyään kansanedustajana oleva ministeri Lauri Ihalainen on armoitettu pilkkimies mikäli eläkkeellä olevaa EK:n entistä lakiasiainjohtaja Lasse Laatusta on vähääkään uskominen. Onneksi Lauri ei ennättänyt puheenjohtaja-aikanaan kiireiltään Inarin pilkkivesiltä pohjoisemmille apajille. Jos SAK:ssa tiedettäisiin raudunpilkinnän tenho ja lumo, olisivat palkkaneuvottelut huomattavasti nykyistä kimurantimpia. Ei auttaisi Helle eikä Suvi, jos SAK vaatisi jokaiselle duunarille parin viikon palkallista raudunpilkintälomaa parhaimpien keväthankien aikaan.

​

Nordkinin niemimaalla on ollut koko talven huomattavan vähän lunta. Maisema oli silti perille päästyämme hyvin talvinen. Hanki oli niin kova, että pilkkijärville olisi päässyt vaikka pyörällä tai mopolla. Keli muuttui vasta viikon loppupuolella. Torstaina lämpötila kohosi jo seitsemän astetta plussan puolelle. Perjantaina lämpötila oli neljä astetta plussalla, mutta tuuli yltyi ajoittain lähes myrskylukemiin. Hangen pinta pehmeni ja järvet menivät tummiksi.

​

Jään kokonaisvahvuus oli noin metri. Pinnassa oli ohut kohva. Sen alla oli vettä 30-40 cm. Teräsjäätä oli vain 45-60 cm. Sään lämmetessä on odotettavissa nopea kulkukelin pettäminen. Korkeammalle noustaessa olosuhteet ovat talvisemmat. Ifjordin seudulla pilkkikelit jatkuvat vielä viikkokausia.

​

Fantastisesta pilkkiviikosta huolimatta on sanottava, että on surullista olla suomalainen. Suomalaiset kalastajat aiheuttavat käyttäytymisellään suurta närää ja tyytymättömyyttä Norjassa ja Ruotsissa. Väärinymmärrysten välttämiseksi korostan, että en puhu nyt kaikista suomalaisista, vaan pelkästään heistä, jotka eivät osaa käyttäytyä kunnolla.

​

Tanan kunnan alueelle puuhataan tosissaan kahden kilometrin sääntöä ulkomaalaisille kalastajille. Suomeksi sanottuna kalastus olisi sallittua ainoastaan kahden kilometrin säteellä maantiestä. Muutaman öykkärin takia me kaikki joudumme kärsimään.

​

On aina vaikea tunnustaa toimivansa väärin. Yritetään silti. Mikäli yksikään seuraavista asioista on totta sinun omalla kohdallasi, kannattaa peilin edessä viettää kotvanen ja alun toista tuokiota:

​

-Tumppaan aina tupakkani tai sikarini järven jäälle.

-Viskaan tyhjän kaljatölkin tai viinapullon olan yli.

-Pilkin saaliinhimo silmissä pieniä rautuja. Jätän ruuaksi kelpaamattomat kalat jäälle.

-Haistatan pitkät norskien tyhmille kalastus- ja liikkumisrajoituksille.

-Hyvän syönnin sattuessa otan vaikka sata kiloa rautuja, olenhan maksanut kalastusluvan.

-Ilmoitan saalisilmoitukseen nollasaaliin ja valehtelen kalastusalueen, vaikka olisin saanut kaikkien aikojen parhaan saaliin.

​

Vieraille kalavesille lähdettäessä pitää muistaa olla huomaavainen vieras. Minusta on täysin selvää, että Norjan tai Ruotsin kalavesille lähdettäessä vacuumikonetta ei tarvitse ottaa mukaan. Sitä ei tarvita. Saalista otetaan vain sen verran kuin pystytään matkalla ollessa ruuaksi valmistamaan ja sen herkullisuudesta nauttimaan. Jos tavoitteena on tuoda kaukaisilta kalavesiltä kalaa arjen ruokapöytään, kannattaa omia intressejä miettiä todenteolla uudestaan.

Mustien linja-autojen päivä

keskiviikkona 25. huhtikuuta 2018

klo 01.10

​

Kansa on herransa ansainnut. Parhaimmat voimat taistelevat pahuutta ja vääryyttä vastaan. Entisessä naapurimaassamme Neuvostoliitossa sanottiin: Mitä isompi musta auto, sitä isompi kansan palvelija. Tämä vanha sananpari on ollut viimeisen vuorokauden aikana ajankohtaisempi kuin kertaakaan elokuun 1991 jälkeen. Lapin Ely-keskuksen kalatalousosaston sekä maa- ja metsätalousministeriön virkamiehillä on pakko olla musta linja-auto, niin suuria lohestavan kansan palvelijoita he ovat.

​

Valitettavasti lohimiehen on turha seisoa nelostien varressa Revontuli -kauppakeskuksen vieressä bussipysäkillä. Mustat linja-autot huristavat pysähtymättä ohi.

​

Vuoden takainen Tenon kalastuslupien verkkokaupan avaaminen oli maailmanhistorian surkein lanseeraus. Kauniisti sanottuna se meni lekkeripeliksi eli täysin perseelleen. Lapin Ely-keskuksella on ollut vuosi aikaa poistaa bukit ja petrata lupakauppa toimivaksi. Puoli Suomea oli raahannut itsensä hereille tänä aamuna hyvissä ajoin ennen kuutta. Musta linja-auto ajoi jälleen pysähtymättä ohi. Verkkokauppa meni juntturaan heti ensi minuuteilla. Ely-keskuksen tiedotteet antoivat päivän aikana sosialistisessa Neuvostoliitossa vallinneen totuuden likiarvon mukaisen tarkan kuvan tapahtumien kulusta.

​

Kirjailijan sananvapautta ja herrasmiehen hillintää harrastaen voin todeta, että Lapin Ely-keskuksen toiminta lupakaupan tiimoilla on harrastelijamaista puuhastelua. Yksityisellä sektorilla toinen perättäinen omille kintuille kuseminen eli samanlainen epäonnistuminen johtaisivat vääjäämättä vastuullisten henkilöiden potkuihin tai koko putiikin konkurssiin. Valtion virkamiehet nauttivat niin täydellistä koskemattomuutta, ettei heidän tarvitse korvaansa letkauttaa asiakkaiden kiukulle.

​

Ely-keskus keskeytti lupien myynnin iltapäivällä. Ensimmäinen tiedote asiasta oli hyvin raflaava. Siinä kerrottiin lupakaupan keskeytyksen johtuvan asiakkaiden tarpeettomasta vapaana olevien lupien kyttäämisestä ja jonottamisesta. Pervetto kravatto sempretto, miten omahyväistä lohenkalastajien aliarvioimista. Lupakauppa kaatui, koska se oli huonosti tehty. Piste. Viime vuoden virheistä ei oltu otettu opiksi. Ylimielisyys maksavia asiakkaita kohtaan on mahdollista tällaisessa suuruusluokassa ainoastaan silloin, kun myydään rajallista resurssia.

​

Lupakauppa ei toiminut aamulla. Iso joukko lohestajia ei saanut maksettua ostoskoriin nostamiaan lupia. Minä sain aamun ja aamupäivän aikana yli 400 yhteydenottoa puhelimella, tekstiviesteillä, WhatsApp -viesteillä ja sähköposteilla. Kyseessä ei siis ollut vain muutaman epäonnisen lohestajan ja hitaan nettiyhteyden kombinaatio, vaan lähes täydellinen katastrofi. Ely-keskus on käynyt läpi aamun lupaostoksia. Moni luvan ostaja on saanut aamulla ostoskoriin nostamansa luvat maksetuksi illan aikana.

​

Kokonaisuutta miettiessä esille nousee pari asiaa. Norjan lupakaupan aukeaminen viikko ennen Suomen lupakauppaa on erinomainen asia. Kaikki varman päälle pelanneet ostivat lupansa Norjan puolelta. Norjan ja Suomen puolen lupien mahdollisimman hyvä myynti on kaikkien etu, ennen kaikkea meidän paikallisten yrittäjien. Jokainen Norjan puolelta ostettu lupa vähensi Suomen kauppaan kohdistuvaa painetta.

​

Jokaisen Tenolle haluavan kalastajan pitää muistaa, että lupia on rajallinen määrä. Kaikki eivät enää pääse haluamanaan aikana lohestamaan, koska lupia ei riitä kaikille. Lupakaupan surkeuden takia on täydellistä arpapeliä, kuka onnistuu saamaan luvat ja kuka jää ilman.

​

Eikä toista ilman kolmatta. Tenon kalastuslupien myynti ja venerekisteröinti siirtyvät 1.1.2019 Lapin Ely-keskukselta paikalliselle kalatalousalueelle. Pitää olla ylioptimistinen kuvitellakseen, että lupamyynti toimii paikallisten tahojen kontolla paremmin kuin tällä hetkellä.

​

Lupakauppa veneluvien ostamiseen avautuu jälleen keskiviikkona klo 13.00. Tämän aamupäivän töistä vapaata pitäneet, mutta ilman lupia jääneet joutuvat siis huomennakin keskeyttämään työpäivän lupakaupan ihanuuden takia.

​

Norjan lupakauppa toimii hyvin. Onkohan kukaan kysynyt sieltä tarjousta Suomen lupakaupan toteutuksesta?

​

Lupakaupasta selvinneille on odotettavissa mielenkiintoinen lohikesä. Atlantilla on ollut suotuisat olosuhteet. Kevät etenee normaalisti. Lumi on nyt läpi asti märkää. Jäät ovat keskimääräistä heikommat. Joki avautunee nopeasti ilman suurempaa draamaa. Talven lumista ei ole suuren, pitkäkestoisen tulvan eväiksi.

Suurlohi, iso lohi, ennätyslohi, Teno, Tenojoki, lohensoutu, Tero Ronkainen, Luossa.fi

Kalakesästä lohikesään

keskiviikkona 11. huhtikuuta 2018

klo 16.40

​

Aikaisempiin tämän vuosituhannen talviin verrattuna tämä talvi on ollut toisenlainen. Marraskuun alkupuolelta lähtien lämpötila on pysytellyt kahta hyvin lyhyttä lämmintä jaksoa lukuunottamatta reilusti pakkasella. Lunta on ollut normaali määrä. Ei siis mitenkään erityisen runsaasti. Lumi ei ole mennyt kertaakaan nuoskaksi, mistä johtuen se on alas asti hyvin kevyttä ja irtonaista pulveria. Metsäsuksilla hiihdellessä on saanut kyntää koko talven syvällä. Tunturissa lumi on toki kantavaa, mutta jokilaaksoissa reitiltä poistuessa saa kahloa nietosten syvyyksissä. Tänään on ollut monta, jopa +6 astetta lämmintä koko päivän. Pintalumi on hieman kastunut. Kevät kolkuttelee varovasti rappusilla ja pihatiellä.

​

Alkuvuoden aikana olen saanut nauttia tavallista runsaampina annoksina tropiikin lämpimissä vesissä viihtyvien kalojen pyytämisestä. Maineensa veroinen Mauritius tarjosi monenlaista kalastusta ja ikimuistoisia elämyksiä. Tammi- ja helmikuussa parhaimpaan marliiniaikaan tapahtumia oli kalastuspäivät huomioiden kiitettävästi. Tammikuun 20. päivän aikoihin riehunut sykloni ei onneksi iskenyt Mauritiuksen saarelle koko voimallaan, mutta sen aiheuttamat tuulet estivät kalastuksen monena päivänä.

​

South Indian Ocean Pillfish Competition pystyttiin järjestämään syklonin jälkimainingeissa. Suomi oli jälleen hyvin edustettuna kisassa. Reijo Loukon johtama Silver Fishing Team sijoittui kovatasoisessa seurassa kolmanneksi.

​

Maaliskuun puolivälissä saaliit koostuivat pääasiassa keltaevätonnikaloista. Saaren lounaisrannikolta tonnikalat siirtyivät pohjoisemmaksi 18-21. päivä maaliskuuta. Viimeisimmän keltaevätonnikalan saimme huhtikuun 3. päivä. Myös marliineja oli vielä huhtikuun alussa kohtalaisesti, sillä parhaana päivänä neljä venekuntaa sai marliinin ylös asti.

​

Hyvin sujuneen eteläisen pallonpuoliskon kalakesän jälkeen on aika suunnata katseet ja toiveet lähestyvään Tenon lohikesään. Norjan lupakauppa avataan 16.4.2018 klo 01.00. Suomen puolen lupakauppa avataan venelupien osalta aikaisintaan 24.4.2018 klo 06.00. Rantaluvat tulevat myyntiin aikaisintaan 26.4.2018 klo 06.00. Suomen lupien myynnin aloittaminen edellyttää eduskunnan käsittelyssä olevan voimaansaattamislain vahvistamista.

​

Lupahinnat yhtenäistyvät. Suomen puolen kaikilla lupa-alueilla on samat hinnat. Venelupa maksaa ennen juhannusta 60 e/vrk, 24.6.-14.7 välisenä aikana 80 e/vrk ja sen jälkeen 60 e/vrk. Rantalupa maksaa 50 e/vrk, paitsi Inarinjoella 25 e/vrk.

​

Uutena, täysin puskista tulleena asiana ovat henkilökohtaiset lupakiintiöt. Viikossa saa käyttää korkeintaan 4 lupaa, kauden aikana maksimissaan 20 lupaa. Verkkokaupassa lupa/luvat ostetaan tietylle viikolle. Kesällä Utsjoelle saavuttua lupatulosteet noudetaan luvanmyyntipisteestä. Siinä vaiheessa kerrotaan, mille päivälle/päiville ko. viikolla luvat tulevat.

​

Suomen puolen lupakaupassa on mahdollista ostaa luvat kahdelle muulle henkilölle, joiden pitää kuitenkin olla rekisteröityneenä.

​

Tietoa tihkuu hitaasti Lapin ely-keskuksen lupakauppaan https://www.tenonkalaluvat.fi/. Sieltä pääsee myös Norjan puolen lupakauppaan. Ensi sunnuntaina on siis syytä varautua myöhäiseen iltapuhteeseen. Suomen lupakaupan avautumisen suhteen voi vain toivoa hartaasti parasta. Viime vuoden kokemusten perusteella monella lohenkalastajalla on jo nyt verenpaine taivaissa.

Magic Hooker, Hooker Deep Sea Fishing, Black River Mauritius, kalaan Mauritiukselle
Yellowfin tuna, Josse Lipponen, Mauritius, kalastus Mauritiuksella, Papa Casalo, Black river, Le Morne, Luossa.fi
Reijo Louko, Tero Ronkainen, Mauritius, kalaan Mauritiukselle, syvänmerenkalastus, Luossa.fi

Tero Ronkainen 18.11.2018